Rio toipui purrusta tassusta mainioisti, karvatkin ovat kasvaneet paikoilleen. Joulukuussa päästiin taas agiliitelemään, treeneissä käytiin, sekä yksissä möllikisoissa. Ne möllikisat meni vähän penkin alle, olin ihan älyttömän jännittynyt vielä radalle mentäessa, rada alku meni kyllä hyvin, mutta sitten siellä oli jäänyt yksi puomi maahan edellisen koirankon sen pudotettua, ja jouduttiin Rion kanssa palaamaan alkuun. Siitä ei enää toivuttu, vaan hyvä vire hävisi sen myötä, ja virheitä tuli. Ei mitään vakavia, mutta sellainen herkkyys oli hukassa meidän yhteistyöstä.
No, joulun jälkeen jatkuu treenit, nyt sitten ilman kouluttajaa. Mikä on kyllä iso harmi, tykkäsin kovasti tästä tämäsyksyisestä kouluttajasta. Lisäksi meidän koulutushalli on jaettu pressulla kahtia, eli mitään kunnon ratoja ei voida tehdä. Tää nyt ei Rion kanssa kauheasti haittaa, mutta säälin vähän niitä, jotka ovat lajissa pidemmällä ja joilla on menevät koirat. Mutta josko nyt sitten kevään aikana saatais ne kepit ja keinu kuntoon.
Joululomaa ollaan vietelty Raahessa vanhempieni luona. Tarkoitus oli kasata tuohon pihalle keppirivi ja treenailla niitä, mutta on ollut sen verran kylmä, etten ole viitsinyt. No tänään oli lauheampaa, mutta unohdin siinä sitten koko homman. Ehkä huomenna...
Uusivuosi tulee myös, ja se vähän huolettaa. Mulla on silloin menoa, joten Rio jää vanhempien luo hoitoon. Viime uutenavuotena Rio pelkäsi paukkuja, saa nähdä miten tänä vuonna. Rio on luonnetestattu laukausvarmaksi, eikä se pelkääkään laukauksia, mutta ääniarka se jossain määrin on. Pitää ohjeistaa vanhempia sitten vaan, etteivät vie Rioa ulos iltakuuden ja aamukahden välillä. Onneksi täällä päin ei enää ole kovin paljon lapsiperheitä, niin ei noita raketteja paljoa pihoilta ammuskella.
Heinäkuun viimeinen viikko
6 kuukautta sitten
